Trukkitermit tutuksi

Kuten lähes kaikilla aloilla, myös trukkeihin liittyy lukuisia termejä, jotka eivät heti aukene alaan vihkiytymättömälle. Monien trukkien teknisten tietojen listaus vilisee mainintoja ominaisuuksista, joiden ymmärtämisellä voi hyvinkin olla merkitystä sopivaa trukkia valittaessa. Alta löydät valikoiman meiltä usein kysyttyjä termejä. Jos jokin trukkeihin liittyvä ominaisuus jäi listalta puuttumaan, vinkkaa siitä meille vaikka oikean alakulman chat-ikkunan kautta niin vastaamme sinulle ja lisäämme tiedon tähän artikkeliin muidenkin iloksi.




Asetinlaite


Asetinlaite mahdollistaa trukin haarukoiden siirron hydraulisesti kahdella tavalla. Haarukoita on mahdollista siirtää sivusuunnassa ja niitä on mahdollista levittää tai kaventaa suhteessa toisiinsa. Kaikki tämä tapahtuu hydraulisesti ohjaamon hallintavipuja käyttämällä. Asetinlaite nopeuttaa työtä silloin kun käsiteltävänä on useita eri kokoisia lavoja. Asetinlaite on yleinen ja toivottu varuste useimmissa myymissämme trukeissa. Joissain tapauksissa haarukoihin on asennettu pelkkä sivusiirtolaite, joka nimensä mukaisesti mahdollistaa vain haarukoiden siirron sivusuunnassa. Haarukoiden välistä etäisyyttä tulee silloin muuttaa manuaalisesti.



Painopiste-etäisyys


Jokaisella trukilla on valmistajan määrittämä painopiste-etäisyys. Etäisyys ilmaisee mitan haarukoiden juuresta kuorman painopisteen keskelle. Vastapainotrukeissa yleiset painopiste-etäisyydet ovat 500 tai 600 mm. Miksi tämä tieto sitten on tärkeä? Toisin kun usein luullaan, trukille ilmoitettu nimellisnostokyky ei tarkoita sitä, että trukki kykenisi nostamaan tuon maksimikuorman täyteen nostokorkeuteen kuorman mitoista riippumatta. Esimerkiksi alla oleva tyyppikilpi on nimellisnostokyvyltään 4000 kg:n vastapainotrukista. Kuten taulukosta huomaa, jo 100 mm muutos kuorman painopisteeseen vaikuttaa nostokykyyn 300 kg maksimikorkeudessa.



Painopiste-etäisyydestä voisi kirjoittaa oman kokonaisen artikkelinsa, mutta tärkeintä on se, että huomioit painopiste-etäisyyden asettamat rajoitteet trukkia hankkiessasi ja erityisesti trukkia käytettäessä. Summa summarum, painopiste-etäisyys määrittää sen, minkä mallisia ja kuinka suuria kuormia milläkin trukilla on mahdollista turvallisesti nostaa.


Mastot: Simplex, duplex, triplex...


Suurinta osaa trukkeja, olipa kyseessä sitten vastapainotrukki, työntömastotrukki tai pinoamisvaunu, on saatavilla erilaisilla mastoilla. Kuten loogisesti saattaa päätellä, mastotyyppi vaikuttaa trukin suurimpaan nostokorkeuteen, mutta eri mastotyypeillä on pari muutakin ominaisuutta. Vinkki: sopivaa mastoa ja nostokorkeutta valitessa kannattaa jättää noin 10-15 cm pelivaraa suurimman nostotarpeen (esim. varaston ylin hylly) ja trukin suurimman nostokorkeuden väliin. Näin kuormia on mahdollista liikutella helpommin myös korkealla.


  1. Simplex (yksijatkeinen masto) Simplex-mastossa on vain yksi kanava, joten sen nostokorkeus on rajallinen, eikä siinä ole vapaanosto-ominaisuutta (vapaanostosta tuonnempana). Simplex-mastot soveltuvat parhaiten esimerkiksi ulkokohteisiin tai kohteisiin, joissa trukin ajokorkeudella ei ole niin merkitystä.

  2. Duplex (kaksijatkeinen masto) Kaksijatkeisen maston runko pysyy paikallaan ja maston sisäosa nousee. Duplex-masto mahdollistaa hyvän näkyvyyden ja vapaanosto-ominaisuuden.

  3. Triplex (kolmijatkeinen masto) Triplex-masto on heittämällä yleisin mastotyyppi, jota myynti- ja vuokrakoneissamme tapaa. Kuten duplex-mastossakin, maston runko pysyy paikallaan ja kaksi sisäpuolista jatketta nousee. Kolmijatkeisissa mastoissa on lähes aina myös vapaanosto-ominaisuus. Triplex-mastot soveltuvat useimpiin varastoihin.

  4. Quad (nelijatkeinen masto) Nelijatkeiset mastot ovat harvinaisempia, mutta niitä tapaa esimerkiksi työntömastotrukeissa. Nelijatkeisen maston etuna vastaavan nostokorkeuden triplex-mastoon on trukin matalampi ajokorkeus haarukat alas laskettuna.

Vapaanosto


Vapaanosto ilmaistaan myynti-ilmoituksissa tai teknisten tietojen listauksissa millimetreinä. Vapaanosto ilmaisee sen korkeuden, kuinka korkealle kuormaa voidaan nostaa ennen kuin nostomaston jatke alkaa nousta. Vapaanosto-ominaisuus on hyödyllinen silloin kun kuormia pitää siirtää tai nostaa kokonaiskorkeudeltaan rajallisissa tiloissa, esimerkiksi merikonttia purettaessa tai jos rekan vaunua kuormataan kahteen kerrokseen. Ilman vapaanostoa oleva masto alkaa siis nousta heti, kun kuormaa nostetaan ja samalla trukin ajokorkeus muuttuu.


Vaikka haarukat (kuorma) ovat nousseet, maston yläreuna on edelleen aloituskorkeudessa = vapaanosto.

Perusnosto


Perusnosto on yleensä pinoamisvaunuista löytyvä ominaisuus. Perusnoston avulla pinoamisvaunun maavaraa on mahdollista nostaa jolloin esimerkiksi kynnysten ylitys helpottuu.